lauantai 25. lokakuuta 2014

Kaipuu on ihan älyttömän kova..

Tuntuu joka kerta vaan kauhemmalta kun joutuu luopumaan omasta karvavarpaasta vihreimmille niityille. Mulla on niin kova ikävä Rallia etten saa sitä edes sanoiksi ilmaistua. Vieläkin tulee itku kun istuu miettimään pientä poikaa.
Niitä hetkiä ajatellut minkä kaikkien vaikeuksien läpi käytiin ja kun siitä juuri alkoi tulla kunnon koirakansalainen. Se oli aina iloinen ja rakastava pikku mies.
Uni ei meinaa tulla kun Ralli ei enään nuku samalla tyynyllä, mutta aika parantaa haavat.. vai miten se meni?

♥♥♥

Lepää rauhassa mun pieni mies ♥
Olit opettava ja en olisi voinut toivoa ihanampaa ystävää itselleni, vaikka yhteinen aika jäikin liian lyhyeksi :(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti