tiistai 17. heinäkuuta 2018

Katse kohti tulevaa

Niinhän tämä on nyt mennyt että on tullut koiria ilmoiteltua näyttelyyn ja kokeisiin.
Oma motivaatiokin on taas noususuunnassa, onneksi on tapahtunut hurjan paljon onnistumisia, on kohentanu ajatuksia hurjasti.

Ollaan vietetty kahden tärkeän karvavarpaan synttäreitä, ensin oli Dorka ja sitten Muikku, mihin se aikakin on mennyt kun vastahan ne tulivat ja ikää tuli Dorkalla 4 vuotta ja Muikulla 3 vuotta.

No siitähän se ajatus lähti, ajatus siitä että olisi ehkä aika käydä näyttäytymässäkin jonkun edessä! Ilmotin Dorkan ja Muikun Heinolan näyttelyyn, josko saataisiin vaikka kummallekkin H:t.


Ei se ole ainoa mitä ollaan ehditty ajattelemaan, viikko sitten kolahti suojelulisenssi postilaatikosta ja sitten se oli samantien katse kohti kokeita Dorkan kanssa. Dorkan kanssa ollaan vaan painittu taas jäljen kanssa, ei yhtään samasta asiasta kun ennen vaan nyt jälki on niin paljon vetävämpi että ei millään ajatellu edes ilmasevansa esineitä. Nyt sitten ollaan treenattu, on tuntunu että mikään ei auta, sitten sain puhelun meidän ex maalimieheltä Markukselta, antoi sellasia vinkkejä mitkä kuulosti tosi toimivilta ja tietysti päätin kokeilla! Treenattiin ensin vaan harjoitusjäljellä ilmaisuja ja sitten siirsin ne vasta itse jäljelle. Pam pam pam ja pam, tippui kaikille esineille, meinasin revetä liitoksista! Ihan huippua ♥☺ Juuri kun olin ihan täpinöissä jäljestä niin Dorka lähtikin seuraavana päivänä meidän maalimiehen kanssa leirille lainakoiraksi, viikkoa aijemmin Dorka oli myös harkkakoirana meidän maalimiehen kanssa seminaarissa. Dorka tulee kotiin lauantaina ja sitten ruvetaan taas jäljestämään ahkerasti, meillä on koe jo kiikarissa, tai no oikeastaan kaksi. Nyt vaan odotellaan että ilmottautumiset vielä aukeaa.

Eikä tässä vielä kaikki! Muikkukin on ilmotettu ensimmäiseen viestikokeeseen, treenejä on nyt paljon kiikareissa ja esineruutu on tosi hyvin hanskassa, tottiksessa tarvii vielä vähän toistoja hyppynoudossa ja eteenmenoakin pitäisi ehkä vielä toistella kaikelta varalta.

Nyt on siis ohjelmaa tiedossa ☺

Mitäs muuta?
Mind Breakers Argon "Toffo" palasi kotiin, hetken hän on tässä ja sitten ruvetaan etsimään hänelle sopivaa kotia itselleen.

Mind Breakers Argon "Toffo"

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Aina ei vaan jaksa olla reipas

Treenikausi on avattu, koiria on treenailtu ja oma suojelulisenssikin odottaa liitolta hyväksyntää.

Keväällä oli ihan mahdottoman hyvä motivaatio treeneihin, tehtiin paljon kaikkea ja ajettiin paljon jälkiä pellolla käyttisten kanssa ja tehtiin tottiksia.

Kaikki ei mennyt kuitenkaan suunnitellusti treenien osalta, Dorkalle etsin montsu ryhmää mutta mikään mikä olisi ollut meille sopiva ryhmä oli jo täynnä. Rupesin miettimään vaihtoehtoja ja koska Dorka on löytänyt yhtäkkiä ihan palavan halun jäljelle niin kysyin sitten Dorkalle paikkaa samasta ryhmästä kun Norpalle paikkaa kyselin. Niinhän siinnä kävi että maalimies kutsui meidät jo seuraavalle viikolle tutustumaan ryhmään, teki noille purut ja totesi että kyllä me sinne kelvataan.
Aloitettiin siis heti toukokuun ensimmäisinä päivinä IPO reenikset.
Dorkalla kun on jo pohjia niin aika äkkiä ruvettiin jo kilpailuista puhumaan ja siksi pistin lisenssiä jo vetämään, ehkäpä se kohta kolahtaa postilaatikosta, tällähetkellä toki koen ettei asialla nyt niin kiire ole, kyllähän sitä ehtii.
Treenit on menneet hyvin ja siinnähän ne koiratkin etenee, Norpallakin hiljaa hyvä tulee, se iskee AINA hyvin mutta joskus unohtuu laittaa leuat kiinni, edellisissä treeneissä mietinkin että milloinkohan se menee rikki.
Olen itse ollut toki todella tyytyväinen meidän maalimieheen, osaa hyvin kouluttaa ja lukea koiria.
Muikkukin pääsi viimeviikolla pitkästä aikaan puruihin, se oli ihan liekeissä ja purukin oli paljon vakaampi mitä ennen, Muikku on vähän ollut sellainen ompelukone. Muikkua siis vaan testailtiin, vaikka kohottihan näkemäni ihan järjettömän paljon omaa mieltä.

Me ollaan käyty tälle kaudelle vain yhden kerran treenaamassa viestiä Muikun kanssa, meidän kakkosohjaajalla on niin paljon muutakin että on jäänyt meidän treenit todella vähälle.

Nyt on kuitenkin oma motivaatio vähän hukkunut johonkin, mieli on aika matalalla ja kyllähän se on aina ollut viikon piristys käydä treenaamassa ihmisten kanssa, se aina tuo hetkellisen hyvänolon tunteen, iltaan mennessä ajatukset ovat jo kääntäneet yleensä kelkkansa ja tuntuu kun en oikein onnistuisi missään. Harmittaa kun tuntuu etten saisi mitään aikaiseksi ja ei me nyt oikeastaan osata paljoa mitään. Me tehdään se mitä osataan ja harjoitellaan jos joskus tultaisiin paremmiksi, tai siis jos minä tulisin paremmaksi, koiriani en moiti, ne tekevät kaiken mitä pyydetään, kestää toistot vaikka tulisi epäonnistumisiakin, kestävät mun virheet ja antavat kaikkensa. Mä olen äärimmäisen tyytyväinen omien koirien panostukseen. Kaipa nämä huonot hetket kuuluvat myös jossain kohtaan koiraharrastukseen?
Vähän kuvia viime viikolta; (Kuvia klikkaamalla suurenevat)










Treenien lisäksi on ollut paljon itkua ja huolta, ollaan Remin kanssa juostu paljon hoidoissa, josko saataisiin vielä mummeli kuntoon, Rem on ollut todella kipeä. Mutta haluan vielä kokeilla saataisiinko lisäaikaa vai alkaako meidän yhteinen taival tulla päätökseen. Sydäntä särkee ja unettomia öitä ollut. Rem on onneksi nyt viikon verran ollut jo aika hyvä, kipulääkettäkään ei olla tarvittu nyt.

Rukikin palautui viikko sitten kotiin mammailemasta, nyt kohotetaan kuntoa ja sitten olisi tarkoitus mennä sterkka pöydälle.

Mun A-lapsoset ovat jo löytäneet kaikki kotinsa, narttukin löysi vihdoin sen sopivan sijoituskodin itselleen Vantaalta, ei kovin pitkälle siis mennyt ja ollaankin tavattu jo kahteen kertaan tässä parin viikon aikana. Hän on päässyt oikeen miellyttävään, innokkaaseen ja aktiivisesti touhuavaan kotiin.
Kuvassa sijoitusnarttuni, Mind Breakers Amalthea "Hekla"

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Kevät tulee ja treeni into senkun kasvaa!

Ollaan käyty tekemässä enempi tottista, Muikkuun varsinkin olen keskittynyt paljon jotta saadaan tottis valmiiksi, ehkä päästäisiin sitten kisailemaan kunnolla tänävuonna, siitä syystä päätin siirtää pentuettakin loppuvuoden juoksuille jotta voitaisiin kisailla rauhassa kun kisakausi on parhaimmillaan :) Muikkukin on niin nuori että eipä tässä ole mihinkään kiire.






Muikku on ihan huippukiva treenikaveri ♥ Sen kanssa on aina ilo tehdä ja se on aina 150% mukana kaikessa.

Norpan kanssa tehdään edelleen kestävyyttä seuruuseen ja paikallaoloon, sain myös hyvän maalimies vinkin IPO puolelle, tarkotus olisi soitella tälle kunhan Norpan juoksut loppuu ja kiire vähän hellittää.
Pitäähän Norpastakin laittaa kuvapläjäys ☻





Dorka on tehnyt perus montsutottista, ollaan tehty myös vähän pk tottista, ajatuksena jos Dorkan kanssa kokeilis tauon jälkeen tehdä vähän jälkeä, ehkä tauko on tehnyt tehtävänsä? Toinen mikä olis mahdollisesti Dorkallekkin sopiva laji voisi olla viesti.
Kyselin Dorkalle uutta ryhmäpaikkaa tutulta maalimieheltä montsussa, kunhan kevät saapuu niin katsotaan mahduttaisko porukkaan mukaan, jos ei niin sit varmaan jätetään mondioring ja keksitään jotain muuta meille sopivaa tekemistä.





Rem on elellyt letkeitä mummelipäiviä ja Ruki siirtyi ultran jälkeen Netan luokse Kärkölään.
Rukilta löytyi 6 vauvaa ainakin masusta, jos olet aina halunnut Rukin pennun niin nyt on viimeinen mahdollisuus! Osoita kiinnostuksesi Nettaa kohtaan, https://kennelfastnstrong.weebly.com/


perjantai 9. maaliskuuta 2018

Melkein metsittyneitä

Niinpä.. aika hiljaista eloa ollut, treenit olleet tauolla ja kevättä odotellaan kaikkien koirien kanssa täysin siemauksin! Tottiksia toki ollaan tehty.
Niin, käytiinhän me uimassakin, petbrosilla, 1v synttäripäivänä, vaan käyttisten kanssa tälläkertaa. Oli niillä kauheen kivaa, Norpalla oli varattu uittaja koska ei ole uinut kun luonnonvesissä aijemmin, Petbrosilla käytiin ensimmäistä kertaa ja Muikkukin ekoilla kerroilla nousi altaasta ihan mistä halusi, Dorka joka on käynyt eniten muistaa että ramppeja pitäisi käyttää.. Sitten on tämä vähän yksinkertainen kaveri... Norppa ☺ Norppa luuli ja meni samaan ajatukseen ainakin viidesti, siihen että tuuli rampin olevan koko lyhyeltä sivulta ja vain käveli altaseen, no sinnehän se jokakerta uppos ja oppiko se edes mitään? NOEI! Koirilla oli hauskaa aikaa ja puolen tunnin jatkuvalla uinnilla oli porukka jo ihan puhki loppupuolella ☺

Me lopetettiin treenaaminen Jämsässä, maalimies on ihan parhautta! Aika ei kuitenkaan riitä kaikkeen ja jos ei treenata niin eihän sinne kokeisiinkaan oikein pääse, Dorkakin on purrut viimeksi syksyllä.. haaveeksi taitaa jäädä MR kokeiden korkkaus tälle vuodelle, mutta ei se nyt toki niin vakavaa ole, eihän tässä mikään kiire ole vaikka olishan se ollu aika kivaa, ellen kuolisi valmiiks jännitykseen :D Nyt katsotaan kuinka tästä keväällä lähtee taas reenit sujumaan. Dorkan kanssa tehdään sitten jotain muutakin, ajatuksena olisi jos Dorkakin kokeilisi juosta viesti pätkää, mikäli se sopii meidän kakkosohjaajalle. Mä ole nyt vähän hurahtanut siihen viestiin, on ihan sairaan kiva laji ☻ Haluan nyt vaan että lumet sulaa ja päästään alottamaan uudet ja vanhat maastolajit ihan kunnolla!

Rukillakin on pian ultra, jos siellä näkyy pentuja lähtee Ruki mamma lomalle! Ikävähän siinnä tulee, mutta tiedän tytön olevan loistavissa käsissä.

Meidänkin pennut ovat jo pian 5 viikkoisia, yksi urospentu saattaisi vielä olla kotia vailla ;) Olen käynyt katsomassa pentuja todella paljon, kivan oloisia vekaroita!



Nyt vain kevättä kohti, kohti uusia haasteita ja paljon iloista treenimieltä!