Kevät tulee ja treeni into senkun kasvaa!

Ollaan käyty tekemässä enempi tottista, Muikkuun varsinkin olen keskittynyt paljon jotta saadaan tottis valmiiksi, ehkä päästäisiin sitten kisailemaan kunnolla tänävuonna, siitä syystä päätin siirtää pentuettakin loppuvuoden juoksuille jotta voitaisiin kisailla rauhassa kun kisakausi on parhaimmillaan :) Muikkukin on niin nuori että eipä tässä ole mihinkään kiire.

Muikku on ihan huippukiva treenikaveri ♥ Sen kanssa on aina ilo tehdä ja se on aina 150% mukana kaikessa.

Norpan kanssa tehdään edelleen kestävyyttä seuruuseen ja paikallaoloon, sain myös hyvän maalimies vinkin IPO puolelle, tarkotus olisi soitella tälle kunhan Norpan juoksut loppuu ja kiire vähän hellittää.
Pitäähän Norpastakin laittaa kuvapläjäys ☻

Dorka on tehnyt perus montsutottista, ollaan tehty myös vähän pk tottista, ajatuksena jos Dorkan kanssa kokeilis tauon jälkeen tehdä vähän jälkeä, ehkä tauko on tehnyt tehtävänsä? Toinen mikä olis mahdollisesti Dorkallekkin sopiva laji voisi olla viesti.
Kyselin Dorkalle uutta ryhmäpaikkaa tutulta maalimieheltä montsussa, kunhan kevät saapuu niin katsotaan mahduttaisko porukkaan mukaan, jos ei niin sit varmaan jätetään mondioring ja keksitään jotain muuta meille sopivaa tekemistä.

Rem on elellyt letkeitä mummelipäiviä ja Ruki siirtyi ultran jälkeen Netan luokse Kärkölään.
Rukilta löytyi 6 vauvaa ainakin masusta, jos olet aina halunnut Rukin pennun niin nyt on viimeinen mahdollisuus! Osoita kiinnostuksesi Nettaa kohtaan, https://kennelfastnstrong.weebly.com/

Melkein metsittyneitä

Niinpä.. aika hiljaista eloa ollut, treenit olleet tauolla ja kevättä odotellaan kaikkien koirien kanssa täysin siemauksin! Tottiksia toki ollaan tehty.

Niin, käytiinhän me uimassakin, petbrosilla, 1v synttäripäivänä, vaan käyttisten kanssa tälläkertaa. Oli niillä kauheen kivaa, Norpalla oli varattu uittaja koska ei ole uinut kun luonnonvesissä aijemmin, Petbrosilla käytiin ensimmäistä kertaa ja Muikkukin ekoilla kerroilla nousi altaasta ihan mistä halusi, Dorka joka on käynyt eniten muistaa että ramppeja pitäisi käyttää.. Sitten on tämä vähän yksinkertainen kaveri... Norppa ☺ Norppa luuli ja meni samaan ajatukseen ainakin viidesti, siihen että tuuli rampin olevan koko lyhyeltä sivulta ja vain käveli altaseen, no sinnehän se jokakerta uppos ja oppiko se edes mitään? NOEI! Koirilla oli hauskaa aikaa ja puolen tunnin jatkuvalla uinnilla oli porukka jo ihan puhki loppupuolella ☺

Me lopetettiin treenaaminen Jämsässä, maalimies on ihan parhautta! Aika ei kuitenkaan riitä kaikkeen ja jos ei treenata niin eihän sinne kokeisiinkaan oikein pääse, Dorkakin on purrut viimeksi syksyllä.. haaveeksi taitaa jäädä MR kokeiden korkkaus tälle vuodelle, mutta ei se nyt toki niin vakavaa ole, eihän tässä mikään kiire ole vaikka olishan se ollu aika kivaa, ellen kuolisi valmiiks jännitykseen :D Nyt katsotaan kuinka tästä keväällä lähtee taas reenit sujumaan. Dorkan kanssa tehdään sitten jotain muutakin, ajatuksena olisi jos Dorkakin kokeilisi juosta viesti pätkää, mikäli se sopii meidän kakkosohjaajalle. Mä ole nyt vähän hurahtanut siihen viestiin, on ihan sairaan kiva laji ☻ Haluan nyt vaan että lumet sulaa ja päästään alottamaan uudet ja vanhat maastolajit ihan kunnolla!

Rukillakin on pian ultra, jos siellä näkyy pentuja lähtee Ruki mamma lomalle! Ikävähän siinnä tulee, mutta tiedän tytön olevan loistavissa käsissä.

Meidänkin pennut ovat jo pian 5 viikkoisia, yksi urospentu saattaisi vielä olla kotia vailla ;) Olen käynyt katsomassa pentuja todella paljon, kivan oloisia vekaroita!

Nyt vain kevättä kohti, kohti uusia haasteita ja paljon iloista treenimieltä!

Onnea ja menestystä vuodelle 2018!

Niinkuin otsikointi on, toivotamme kaikille lukijoille menestystä vuodelle 2018!
Koirat otti rennosti paukut ja vuoden vaihde meni ihan mukavasti ja rennosti.

Meillä on alkuvuodesta odotettavissa toivonmukaan malinois pentuja, ultraa varaillaan aikaa johonkin reilu viikon päähän. Astutus tapahtui reilu 3vk sitten ♥

Nyt katsellaan vähän mitäs oli tavoitteina viime vuonna ja miten ne sujui, samalla vähän uutta tavoitetta ja suunnitelmia tälle vuodelle.

Aloitetaan lauman vanhimmasta ja jatketaan ikäjärjestyksessä;

REM
Remillä oli tavoitteena että pysyisi terveenä.
Rem aiheutti tänävuonna paljon huolta ja murhetta, mummeli yhtenä päivänä oli vähän vaisumpi ulkona, köpötteli vaan mun takana ja ei halunnut tehdä enään tarpeitaan ollenkaan. Ei menny pissalle vaikka kuinka päästi, oli yksin lenkillä tai lauman kanssa.. sama meno jatkui. Asian hoksaamisessa meni jos jonkin verran aikaa, Rem rupesi syömään tulehduskipulääkkeitä pieninä kuureina, heti ongelmat hävisi ja tarpeet rupesi taas sujuvasti tulemaan. Aina kun lyhyt kuuri loppui, ongelmat alkoivat taas. Mitään ihmeellistä ei löytynyt Remistä ja huoli alkoi olemaan ihan hurjan kova, ajatukset kävi moneen kertaan siinnä että nytkö meidän yhteinen taival päättyy... nyt jo?
Alkoi mieli olemaan maassa ja toivo loppumaan.
Remillä oli niinkin yksinkertainen asia kun vesihäntä, kivulias, todella kivulias mutta onneksi nopeasti hoidettavissa. Ongelmaa ei huomattu koska Rem ei muutenkaan nosta häntäänsä juuri koskaan ja hännän heiluttelun vähentminen viitasi mulle vaan siitä että mummeli on kipeä.
Nyt kuitenkin kaikki on hoidettu, mummeli on oma pirteä itsensä ja toivon että meillä on vielä monta yhteistä vuotta edessä ♥
MITÄS TÄLLE VUODELLE?
Jos tänä vuonna pysyttäis nyt sitten ihan terveinä, tavoite on hyvä terveys, kunnon ylläpitäminen ja iloiset mummelipäivät ☺

RUKI
Rukille ei ollut tavoitteita asetettu tälle vuodelle.
Rukin juoksuja odotetaan alkavaksi, pentuja olisi tulossa kennel Fast n' Strongille ☺
Ruki on voinut hienosti ja ollut oma toimelias itsensä.
Kiinnostuitko mahdollisesti pennusta? Osoita kiinnostuksesi Nettaa kohtaan!

MITÄS TÄLLE VUODELLE?
No ihan ensinäkin tulee viimeiset pennut, sen jälkeen Ruki menee sterkattavaksi ja saa toipua rauhassa kaikesta. Muita tavoitteita ei juurikaan ole.

DORKA
Tavoitteena oli viimeinen ALO1 tokosta, kyllä me yhdessä kokeessa käytiin.. ALO3 tulos tuli :D
MITÄS TÄLLE VUODELLE?
Tänä vuonna olisi tarkoitus kokeet korkata, jos nyt ahkerasti treenattaisiin niin josko päästäisiin ekaan montsu kokeeseen, nyt purureenit on jäänyt vähän vähemmälle ja metsässä on tullut vietettyä enempi aikaa.
Varsinaiseksi tavoitteeksi asetetaan TOKOsta se vika ALO1.
Näyttely käynti jos sopiva näyttely osuisi omalle kohdalle.

MUIKKU

Muikun kanssa oli tavoitteena treenaaminen tätä vuotta varten, se on todellakin onnistunut. Aloitettiin uutena lajina tänävuonna viesti ja sehän lähti niin hyvin sujumaan että maasto osuus olisi ollut tänävuonna jo valmis! Nyt tottis hoittava vielä ihan kuntoon ja sitten uusiin koitoksiin.
MITÄS TÄLLE VUODELLE?
Muikulle on suunnitteilla pennut keväälle/ kesälle. Tavoitteena joko ennen tai jälkeen pentujen on VK1, voitaisiin myös ottaa tavoitteeksi korkata tokossa ALO luokka ☺
Odotan innolla Muikun kanssa kisoja, ihan huippu treenikaveri joka vetää aina täysillä ♥
Muikulla olisi myös tarkoitus katsoa jos joku sopiva nly tulisi vastaan.

NORPPA

Norpalla oli tavoitteena BH-koe. Teinkin jo aijemmin päivityksen jossa suosiolla lykkään kokeen tälle vuodelle. Ei olla ehditty tarpeeksi treenaamaan että olisi tarpeeksi kestävä koe suoritus.
Luustokuvissa käytiin, Lotta Axelssonin mielestä lonkat olivat ihan selvät A/A, mutta kennelliitto lausui B/B, onnellinen olen tuloksesta! Kyynärät oli 0 ja silmät puhtaat.
MITÄS TÄLLE VUODELLE?
No kunhan 2v tulee täyteen niin käydään ottamassa selkäkuvat ja tietysti toivomme parasta että selkä olisi terve.
Norpan kanssa laitetaan tavoitteeksi BH ja se että löydetään meidän yhteinen laji kisaamista ajatellen.

Tässä on jo puuhaa paljon! Tämä vuosi on toivottavasti pyhitetty meidän osalta useampiin kisoihin, mukavaan tekemiseen ja loistavaan seuraan ☺

When you come and I am filled with wonder

Me käytiin Dorkan kanssa TOKOn ALO kokeessa reilu vuoden jälkeen kokeilemassa saataisiinko viimenen ykkönen, se oli varsin hauskaa vaikka ei se ihan putkeen menny :D

Mulla alkoi TAAS se ihan armoton jännitys, huono juttu on selkeesti ollut se että on ollu vuoden tauko kisaamisesta, en muista että olisi koskaan jännittäny ihan noin paljoa! Päässä sykki ja tuntui pari kertaa että taju lähtee, jalat vapisi ja lässytin Dorkalle jotain ihan ihme mutinoita, en oikein saanut keskityttyä ympärillä oleviin asioihin ja jäi tutukin huomaamatta.. Kiva että he edes huomas ja ihan mukava oli nähdä vanhaa kaveria vuoden takaa vaikka ei vaihdettu kun molemmin puolin tyyliin yhdet lauseet.. mutta tuntui aika nololta silti noin niinkuin jälkikäteen :D

Mitäs siitä kokeesta?

Ensinäkin, ihan loistavasti järjestetty, tuomari oli uusi tuttavuus mulle mutta oli ihan huippu kiva tuomari ja arvosteli oikeudenmukaisesti.

Koiraan olin ihan älyttömän tyytyväinen, se oli perus Dorka, ihan niinkuin treeneissäkin, ehkä vähän matalammalla vireellä mutta eihän kokeessa tunnu koskaan saavan ihan samaa irti kun treeneissä. Jos Dorka muuttuisi kovin matala vireiseksi tai matkalaukuksi kokeessa niin olisin epäonnistunut siinnä mitä haluan eli että mielentila on todella korkealla.

No mites ne liikkeet meni?

Ne oli siinnä järkässä että ensin makuu, as always! Makas hyvin, puol pistettä katos siihen että se oli hidas maahan menossa ja perusasentoon siirtymisestä, teki yksillä käskyillä mutta ihan reilu puolen pisteen pudotus.

Ensimmäinen yksilöliike oli liikkeestä maahanmeno, sehän meni kivasti... vaikka enhän mä nähnyt millanen se maahanmeno oli mutta ainakin meni heti käskyn saatuaan maihin, vissiin ihan hyvä maahanmeno kun 10 saatiin.

Seuraavaksi taisi olla luoksetulo.. Se oli jännää :D En ollu treenannu sitä kun kerran tuossa ja pelitti ihan hyvin... mutta selkeesti toisella käskyllä. Dorka jäi hienosti istumaan, huusin "tänne", se kattoi mua mutta istui edelleen hienosti, toistin ja se ei tullut, sitten huusin "Dorka tule" ja niin se tuli. Niin simppeli liike meni ihan ketuiks, mutta koe jatkui.

Seuraavaksi taisi olla kaket, se sujui tuomarin mielestä hyvin vaikka mun mielestä olis voinu olla nopeemmatkin siirtymät maasta istumaan ja istumasta maahan.

Sitten noutokapulan pito, otti ennen mun käskyä kapulan, irrotti irtikäskystä jonka jälkeen nappas kapulasta uudestaan kiinni.. yhden pisteen menetys tuli varmaan niistä ☻

Sitten tuli hyppy, Dorka on viimeksi hypännyt TOKOn agi estettä muistuttavan esteen reilu vuosi sitten edellisessä kokeessa, se oli varsin mielenkiintoinen ratkasu mitä se teki. Dorka lähti vaanien hiippailemaan, meni esteen riman alle makuulle, käskin uudestaan ja nousi seisomaan ja rima tippui Dorkan selkää pitkin, se näytti kun olis objektia lähtenyt tarjoamaan... Kumpaakaan ei olla treenattu aikoihin, ajattelin kyllä että hyppäisi vaikkei nyt niin käyny. Se oli varsin huvittavaa :D

Viimesenä oli seuraaminen, ei Dorka ole koskaan saanu hyviä pisteitä TOKO kokeissa seuraamista, tiedän ettei se se painaa mutta se painaa jalalle.

Kokonaisvaikutelmasta tuomari sanoi että on todella kuuma koira, oli kuitenkin hänen mielstään hienoa katsottavaa kun pysyi hyvin lapasessa. Seuraamista vaan just kommentoi sillä että se ei saisi painaa jalalle.

Menisin tälle tuomarille uudestaan, todella mukava, pidin kovasti ☻

Oman suorituksen jälkeen tuntui taas siltä että henki kulkee ja rauhtuin jo sen verta että kulki ajatus vähän edes paremmin. Käytiin tekemässä hyppykin ihan onnistuneesti vielä lopuksi :D

Vähän hämmästelin jälkikäteen kommentteja mitä kanssakilpailijoilta tuli, Dorka kävi kuulemma niin kuumana, se on perus Dorka ja Dorkalla oli hauskaa, on se ennenkin vastaavia suorituksia tehnyt mutta en ole koskaan kuullut ennen näitä kommentteja, ehkä en ole vaan ollut ihan niin TOKO ihmisten kokeessa ennen.

KYLLÄ! Olen ihan super tyytyväinen kaikesta huolimatta meidän suoritukseen ☻ Hienosti meni, korkealla mielellä. Nyt vaan treenataan muutama kerta hyppy ja harjoittelen itse luoksetulossa oikean käskyn kanssa ja sitten uusiks yrittämään josko se viimenen ykkönen saatais haettua. Dorkan kanssa on haastavaa ajatella kakkosluokkaa kun se tarjoaa ruututötsiä kokoaika objekteina mutta ajattelin testata jos sen sais kuitenkin kasaan, mikäli mielenkiinto siihen riittää :D

Muikkua ajattelin kans viedä TOKO kokeeseen jossain vaiheessa tässä, täytyy vaan treenata kakeja kun ei olla tehty oikein, mutta Muikkukin on nopea oppimaan niin on varmaan aika äkkiä hanskassa sekin homma ☻

Mitäs muuta?

Juoksuja, juoksuja ja juoksuja... Kyllä, talossa on tällähetkellä 3 juoksuista joista kahdella tärpit, Dorka parka.. Lauantaina toki lähtee yksi näistä juoksusista, meinaan meidän vieraileva tärppinen tähti, Rukin tyttö "Ruska" jolla melko varmasti loppuu just tärpit kun se kotiin lähtee ;) Kotona on melko villit menot tyttöjen kesken, on kun astuisi sisään lepakkoluolaan ;)

Loppuun sitten meidän tulevat pentusuunnitelma mainokset, kovasti jo niitä odottelen ☻

Overcomplicate when it's simple

No nyt on vierähtänyt tovi edellisestä postauksesta.
Moni on ehkä miettinyt että kuinka Remin silmän on käynyt?
Meille kävi äärimmäisen hyvä tuuri, Remin silmä parani ihan täydellisesti ilman leikkauksia tai ylimääräisiä toimeenpiteitä! Remillä ei jäänyt luomi roikkumaan eikä sinne kasvanut kudospattia joka hankaisi silmäkalvoa. Rem on siis ihan kunnossa ♥☻

Mitäs muuta?
Ollaan oltu vähän vähäisemmällä treeneillä liikkeellä ja Norppa onkin vähän alkeemmallisessa tasossa kun olin suunnitellut, mutta onneksi aikaa on ja kiirehän ei ole mihinkään, seuraamiseen kannattaa kuitenkin panostaa kunnolla jotta siitä tulee kestävää ja nättiä ☻ Norppa tekee siis jo seuraamista mutta vasta ihan alkeissa pyöritään. Olisin halunnut suorittaa Norpan kanssa tänävuonna BH kokeen mutta taidan jättää sen ihan suosiolla keväälle.

Dorkan kanssa ollaan purtu ja tottisteltu. Ei mitään ihmeempiä mutta toivottavasti korkattaisiin sitten ensi kesänä kisat. Oltiin me Dorkan kanssa viime viikonloppuna 19.8 pitämässä mondioringin tottisnäytös kun meitä oli siihen pyydetty, meidän tekemistä kun on kuulemma niin kiva katsella :D Kyllä Dorkalla oli hauskaa, ehkä vähän liiankin, Dorkalla on huono tapa käyttää mun jännitystä hyväksi ja saattaa vähän vastustaa mun käskemisiä... nousi sata kertaa isompi jännitys tulevaan toko kokeeseen josta olisi tarkotus yrittää viimeistä ykköstä. Katsotaan kuinka käy!

Muikun kanssa meillä on uusi harrastus, ollaan aloitettu PK-viesti ja ei ole kovinkaan montaa treeniä takana mutta hitsi että Muikku on siinnä jo pitkällä ja on muuten hyvä siinnä ☻ Meillä on ihan huippu kiva kakkosohjaaja ja tottiskin on edennyt ihan huisi hyvin, nyt vaan paljon vahvistusta maastoon ja tottikseen, ehkä ehdittäisiin kokeisiin ennen astutusta.

Joo, tosiaan! Pentusuunnitelmia on ihan kaksin kappalein.
Loppuvuodesta olisi tarkoitus että tulisi ensimmäinen käyttis pentue, malinoisnarttu Ponos of Joli Troucheaus "Konna" (HD: B/B, ED:0/0,polvet 0/0, koko selkä terve - LTV0, VA0 ja silmät sekä sydän terve) on tuleva emä, uros julkaistaan myöhemmin.
Seuraava käyttis pentue tulisikin kesälle, Muikulle! Muikun kanssa matkustetaan Hollantiin käyttämään tervu urosta Kicking Zender de la Rouquine (HD: A/A, ED: ok ja selkä terve).

Molemmista pentueista etsitään harrastavia ja luotettavia sijoituskoteja narttupennuille, mutta jos Muikulle syntyisi hyvän oloinen groenendael uros pentueeseen etsii myös hän aktiivista ja luotettavaa sijoituskotia!
Kotisivuillakin on vaan englannin kieliset ehditty päivittämään mutta päivitän suomenkieliset sivut kunhan on siihen aikaa ☻
Paljon mukavaa on siis edessäpäin.

Mitäs Ruki? Rukilla tulee nyt sitten viimeinen pentue kennel Fast n' Strongille seuraavista juokuista. Uros on menossa silmäpeiliin syyskuun alkupuolella. Uros julkaistaan silmäpeilin jälkeen mutta oikein toimivia koiria sieltäkin olisi odotettavissa ☻

Scars remind me that the past is real

Tänään siitä tulee kaksi viikkoa kun Rem parka sai päällensä koiran, tilanne oli nopeasti ohi ja näytti siltä että Remillä olisi vain jäänyt karvat väliin. Oli todella pimeää ja menin lähimmän valon viereen, kun katsoin Remiä niin kiireinen lähtö olikin edessä, Remin vasen silmä oli ihan veren peitossa..
En siellä pimeässä tiennyt kuinka pahasti oli käynyt, mutta pahalta näytti.

Kun pääsimme päivystävälle eläinlääkärille niin veri oli ehtinyt jo vähän kuivahtamaan ja silmä ei näyttänyt enään ihan niin pahalta (ylin kuva). 4h jonotuksen jälkeen Rem tutkittiin, silmän ympäriltä karvat ajeltiin ja putsattiin kunnolla, silmäkulma olisi vaatinut tikkejä mutta se oli sellaisessa paikassa että päivystävät eläinlääkärit eivät voineet tehdä sitä, se olisi vaatinut silmäspesialistia. Onni onnettomuudessa oli se että silmä pysyi ehjänä, sarveiskalvo selvisi myös ilman vaurioita ja näkö säilyi.

Lääkärin kanssa oli puhetta että Remin silmä olisi pitänyt jälkipaikata jottei luomi jää roikkumaan, se aiheuttaisi silmän jatkuvan kuivumisen tai jottei silmäkulma kasvata kudospattia joka hiertää sarveiskalvon jatkuvasti haavaumille ja lopulta mahdollisesti sokeuttaa silmän. Jälkipaikkausta ei kuitenkaan voitu tehdä, nyt kuitenkin yritetään olla toiveikkaita, toivotaan että silmä vetäytyy vähän, että luomi tiivistyisi tarpeeksi ja ettei pattia syntyisi.
Riskit eivät siis ole vielä ohi, voi olla että tämän tapahtuman johdosta Rem kärsii silmästä koko loppu elämänsä.

Tällähetkellä tilanne näyttää ihan lupaavalta, Remin luomi on aavistuksen tiiviimpi ja ainakaan patti ei vielä ole saanut alkua. Nyt toivomme vaan parasta ja pelkäämme pahinta!

Toisen koiran omistajan kanssa asia sovittu ilman minkäänlaisia tappeluita.

Mites Rem on pärjännyt tässä tilanteessa?
Rem ei onneksi ole koskaan ollut mikään tappelija tyyppi, Rem on matsannut vaan yhden koiran kanssa ja sekin tapahtui noin vuosi sitten, olin äärimmäisen hämmentnyt siitä asiasta. Rem onneksi ei tässäkään tilanteessa vastannut tappelulla vaan yritti vältellä tilannetta, eläinlääkärin mukaan se oli onni koska jos olisi lähtenyt tappeluun mukaan niin silmä olisi todennäköisesti ottanut pahemmin osumaa.
Rem oli tapahtuman jälkeen ihan normaali, missään vaiheessa se ei valittanut että sattuisi mihinkään, eläinlääkärikin kun tuli tekemään pikaisen tarkastuksen jonottaessa niin Rem meni vaan häntä heiluen paijattavaksi, Rem ei tietenkään mielellään olisi tykännyt että silmää tutkitaan sen enempää mutta silmää olisi saanut rapsutella koska kyllähän sitä kutitti kovin. Reipas mummeli antoi kuitenkin ihan nätisti tehdä kaiken mitä pitikin.
Remillä oli ensimmäistä kertaa nyt tötterö päässä ollessaan 8,5 vuotias, se oli todella vaikeaa ja ensimmäinen päivä tuotti vaikeuksia mm nukkumisen kannalta. Sterkkauksenkin aikana Remillä oli vaan suojapaita päällä ja se riitti. Ilman tötteröä ei olisi voinut olla edes valvonnan alla, silmää kutitti niin paljon että tassu etu- tai takatassu olisi hieronut silmää jatkuvasti.
Remille määrättiin todella vahva antibiootti ja tulehduskipulääke, ihan siltäkin varalta jos silmän olisi voinut jälkipaikata.
Lääkkeiden kannaltakaan ei asia sujunut ihan mutkitta, kipulääkkeestä kolmantena päivänä Rem tuli kovin huonovointiseksi, rupesi kuolaamaan ihan suunpielistä asti. Antibioottia kesti viikon jonka jälkeen se jouduttiin keskeyttämään. Viikon ab kuurin jälkeen Rem oli päivän todella kipeä, sisällä ei pysynyt ruoka eikä vesi vuorokauteen sisällä! Tähän oltiin toki varauduttu kun ell sanoi että nämä on tavallista vahvemmat lääkket kun mitä yleensä haavoihin tai normaaleihin tulehduksiin määrätään. Onneksi maitohappobakteerit ja kotinesteytys auttoi niin ei tarvinnut tippaan lähteä. Pikkuhiljaa Rem alkoi virkistyä ja nyt keskitytään loppuun asti nopeaan ja hyvään paranemiseen.

Kaikenkaikkiaan Rem on ollut todella reipas potilas joka on suoriutunut kaikesta oikein mallikkaasti.
Rem ei onneksi ole koira joka keräisi mörköjä tälläisistä tilanteista. En usko että mummelin elämää tämä nyt kovasti traumatisoi.

Nyt toivotaan sitäkin että Rem saisi elää vanhuus vuotensa rauhassa terveenä ja ilman tapaturmia! ♥

My weakness is that I care too much

Olen tässä pohdiskellut itsekseni, meillä on ollut upeita treenikavereita, siis aivan loistavia! Katselin kuvagalleriasta kuvia ja muistelin lämpimästi joitakin aikoja ihan tästä parin vuoden sisältä.

Itselläni on ollut ongelmia, paljonkin. En mä tarkotuksella ole ollut vittumainen tai tehnyt kenellekkään pahaa mieltä, mutta nyt kun on löytänyt sen vanhan avarakatseisuuden takaisin niin kyllä mä tajuan että aika ankeeta treeniseuraa mä oon kyllä varmasti ollut.
Kyllä vähän sanon että seura teki kaltaisekseen, mä olen kuullut paljon sitä että olen ihan paska ohjaaja ja että kaikki omassa tekemisessä kusee huolella, mullehan se on tehny tosi hyvää! Siis siinnä mielessä että mulla nousee tälläisistä kommenteissa itselle kova tarve todistaa nämä väitteet vääriksi, asenne tulee ja hyökkää että minä näytän teille jotka epäilette!
Se on vaan suuren suuri ongelma että otan todella paljon vaikutteita asioista joita itse ihailen, tässä tapauksessa ihan huippuhyvä kouluttaja jonka koirat on ihan huippu duunareita ja se mielentila, siis VAU! Kouluttajana ei kaunistele asioita ja ne tulee pläjäyksenä suoraan päin näköä, mulle tämänlainen kouluttaja on juuri oikeanlainen ja vie mua ohjaajana paljon enemmän. Mutta nyt kun olen tehnyt paluuta vanhaan itseeni niin ajatukset muistakin asioista on tullut, niinkuin se että kaikilla ei ole tätä samaa ajatusmaailmaa vaan oikeasti se että sanoo liian jyrkästi ja suoraan satuttaa ja aiheuttaa pahaa mieltä.

Joudutte katselemaan omista koiristani kuvia kun en laita vanhojen treenikamujen kuvia, ettei kukaan loukkaanu tai koe tilannetta ahdistavaksi.

Meidän kanssa treenasi yksi nuori nainen, todella lahjakas ohjaaja jolla on mustia kaksinkappalein. En kovinkaan kauaa kerennyt tätä nuorempaa näkemään mutta vanhemmalla oli todella upea tottis, Siinnä oli jotakin mitä itsekkin halusi tavoitella ☺
Oli itselläni aika kurjaa aikaa kun tuntui että kaikki koirat kuolee käsiin, omat ja kasvatitkin, tapaturmaa.. sairautta... tuntui kun kaikki olis vaan kaatunu niskaan, fiilis ei siis ollut kovinkaan hyvä tuolloin. En yritä puolustella itseäni milläänlailla, sulkeuduin vähän ja en ollut kovin aurinkoinen, kaikilla vaan on oma tapansa surra. En tiedä varsinaisesti mitä sitten lopulta kävi.. Reilu kuukausi sitten kuulin vaan että olin "selkäänpuukottaja", olen yrittänyt miettiä siitä asti mitä tässä varsinaisesti on tapahtunut mutta en vaan itse tiedosta asiaa.. vaikka olen yrittänyt. Muistan häntä kaikesta huolimatta todella
lämpimästi, mukava ja positiivinen ihminen.

Sen jälkeenkin meillä on ollut upeita treenikavereita, sellaisia jotka on saanut sitä suoraa palautetta ja ymmärtänyt asian niin että pidän heitä sekä heidän koiriaan huonoina, enkä minä ole koskaan niin sanonut enkä edes ole yrittänyt vihjailla siihen suuntaan.

Olen nyt jokatapauksessa ottanut opikseni, treenailen mielläni yksin mutta olihan se aivan ihanaa kun sai uuden treenikaverin tässä jonka kanssa ollaan nyt käyty pariin kertaan treenailemassa silloin kun ei olla omissa treeneissä ♥ Huomaan muutenkin noin yleisesti itsessäni suuren ja positiivisen muutoksen, avaramman katseen ja vähän rennomman olemuksen, ihan omia koiriakin kohtaan ☺

Omat valotuojat ♥