sunnuntai 4. syyskuuta 2016

I believe the grass is no more greener on the other side

Eilen oli varsin mukava erilainen päivä kun Netta tuli poikien kanssa tänne pentujen iskä Frigin kanssa ja rotikkapoika Rivon kanssa.

Netta ajatteli että istuttaisi nyt muhun uutta TOKO innostusta ja treenailtiin sitten TOKO juttuja :D Ruki mamma pääsi myös vähän tekemään pientä ja kevyttä treeniä, sai tehä vähän ohjattua noutoa, ruutua ja tunnareita. Kaiken muisti äärimmäisen hyvin, tunnarissa otti aina oikean kuvioista huolimatta, ruutuun sai tosi pitkältäki lähetettyä ja ohjatut meni niinkun pitikin vaikka vasta pari kertaa on koko elämänsä aikana niitä treenannu, oikein hyvät treenit Rukilla siis :)

Dorkakin sai tehdä vähän TOKO juttuja, alotettiin tunnarin treenaaminen, ihme kyllä, ensimmäiseksi kerraksi meni ihan äärimmäisen hyvin, oli kun olisi montakin kertaa harjotellu tunnareita jo :D Ei yhtään Dorkamaista koska kaikki uuden opettaminen on yleensä aika työlästä, ehkä se alkaa aikuistumaan? Dorka teki myös ruutua... noh, sanotaan että se vaatii vielä aika paljon harjotusta ;)
Dorka on siirtynyt vähän eteenpäin seuruussa, se ei käy niin nyt työntelen sitä vähän taaksepäin, ei se kauaa vie. Mietin tuossa että josko rupeisi vähän katsomaan vielä yhtä ykkösen koetta TOKOssa Dorkalle lähiaikoina, vaikka eipä sillä ole mikään kiirus.

Muikku, noh, Muikulla meni reilu viikko sitten treenit niin mönkään että mietin että en varmasti sitä ainakaan vie sinne BH-kokeeseen jonne olen sen ilmonnu, se oli tosi kuriton ja touhusi mitä tykkäsi, siinnä tuli hurjia virheitä niin koiralta kun ohjaajalta, lopuksi kummallakaan ei ollut mieli kovinkaan korkealla.. Se söi vähän motivaatiota iteltäni, meni viikko ennenku sain raahattua itteni takas kentälle, kyllä se kannatti raahautua koska sit meni treenit ihan super hyvin ja on mennyt siitä asti! Ehkä me kummatkin opittiin kuitenkin jotain meidän virheistä ja päästiin sitäkautta vahvistumaan? Nyt toki tuntuu että neidin mielentila on vähän sellanen ylisuorittaja ja välillä painaa mun jalalle niin paljon että siitä tulee kyllä paljon sanomista jos en saa sille jotain tehtyä. Jokatapauksessa, olen aika luottavaisin mielein menossa BHseen ja toivottavasti saadaan tiimi toimimaan ja menis sitten läpi :)

Mitäs muuta? No pennut kasvaa!! Huomenna on jo 5 viikkosia nallelapsia ja kuusiviikkosina menevät sitten pentutarkkiin ja sirutettavaks :)


 Perhepotretti mistä toki kolme pentua puuttuu :)

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Ohjaajakova koira vai auktoriteettiongelma?

Perseileekö koira? Ei tule kun pyydetään? Ei se tee siitä ohjaajakovaa koiraa, sillä ei ole mitään
tekemistä asian kanssa. En tiedä miksi harrastajat luulevat omistavansa ohjaajakovan koiran jos näitä piirteitä löytyy omasta koirasta, silloin on todennäköisesti kyse enemmänki auktoriteettiongelmasta, koira pitää ohjaajaa vähän pilkkanaan.
Kun kyse on belgianpaimenkoirasta on ne suurimmaksi osaksi ohjaajapehmeitä muunnoksesta tai linjasta riippumatta, se tekee belgianpaimenkoirasta helpomman ohjattavan. On linjoissa tietty eroja, nättelylinjassa tuntuu olevan enempi pehmeitä kun käyttöpuolen koirissa, mutta kaikki on yksilöitä, jotkut ovat enempi, jotkut vähempi.

Itse olen omistanut koko elämäni aikana vain yhden ohjaajakovan koiran, Ralli vainaan, kaikki muut rotikasta belgeihin ovat olleet enempi tai vähempi ohjaajapehmoisia.

Ohjaajakova koira antaa koulutukselliset virheet helpommin anteeksi kun pehmeät, kestävät pakot paremmin, pystyy toimimaan ohjaajan tai ulkoisten ärsykkeiden antaman kovemmakin paineen alla.
Se että jos koira lähtee kesken paikkamakuun tai kesken seuraamisen perseilemään pitkin kenttää ei tee siitä kovaa, vaan se kertoo hallinnan puutteesta.

Tässä on nyt alkuun vähän pohdintoja, ajatuksessa oli aiheeseen liittvästi paljon enemmänkin asioita mutta ne kerkesi jo hukkua ajtuksista, ehkä palaan vielä aiheeseen myöhemmin uudestaan ;)

maanantai 22. elokuuta 2016

If you're happy and you know it, clap your hands! CLAP CLAP!

Tänään tuli Muikun viralliset lonkka ja kyynär tulokset, tuli parempana kun arvio. Lonkat A/A, kyynärät 0/0, virallisia tuloksia odotellaan vielä LTV ja VAn osalta mutta selkä oli terve ☻☻ Silmätkin terveet. Terve tyttö kaikin puolin ☻ Miten onnellinen voikaan ihminen olla?

Nyt voidaan kunnolla aloittaa treenaamisen, kun Muikun IPO mokke lopetti ja en jaksa etsiä uutta niin neiti oli ekaa kertaa eilen virallisesti montsu treeneissä sitten pentu ajan, ilman pelleilyjä ja helkkarin hyvinhänhän se meni! Aksa ryhmäänkin päästiin, tästä kaikki alkaa :)

lauantai 20. elokuuta 2016

Koiraharrastus vaatii kovaa kestävyyttä

Koiraharrastus ei ole pehmoille, ainakaan niissä lajeissa mitä itse harrastan, palautetta saa hurjan paljon niin hyvässä kun pahassa, selän takana puhutaan ja osa asioista toimii kun rikkinäisessä puhelimessa. Koiraharrastus vaatii aina välillä todella kovaa kestävyttä henkisesti. Olen tässä viime viikot ajatellut miten paljon osa harrastajista ottaa itseensä, jotkut syystä ja toiset olettamuksella.
Hyvä asenne on todella iso ratkaiseva tekijä miten koiraharrastuksessa pääsee eteenpäin, se toinen ääripää asenne on se joka saa omaa mieltä kovaa vauthia kuoppaan jonne heitetään multaa kokoajan niskaan, mielikuvitus rupeaa laukkaamaan ja kohta luulee että kaikki ajattelee ja puhuu vaan pahaa ja rupeaa miettimään mielessä toteamuksetkin negatiivisena asioina vaikkei ne olisikaan sitä.

Omassa lähipiirissä on ollut useampi tapaus missä on nyt käynyt näin, on usko loppunut koiraharrastukseen, jollain enemmän kun toisilla. Olen yrittänyt kannustaa kavereita jatkamaan eteenpäin, koska kaikki heistä on hyviä harrastajia! Kaikki joita koettelee tämä sama asia, kannustan teitä pysähtymään ja miettimään, kerätkää ja luottakaa itseenne, ei tämän pitäisi olla niin vakavaa! Kaikesta pääsee yli, kun ei itse löydä ratkaisua niin on ihmisiä jotka auttaa ilomielein ongelman vastaan tullessa ☺
Niinkuin ystäväni sanoo "Leuka ylös ja kohti uusia pettymyksiä", niihin täytyy olla valmis koska niitä tulee aivan varmasti.

Myös neuvoissa tai koulutustavoissa, neuvoja pitää kuunnella mutta kaikki tuntee omat koiransa parhaiten jolloin tilannetaju varmasti kertoo mitkä asiat sieltä poimii omiin treeneihin ja mitkä voi suoraan unohtaa.

Se on loppupeleissä itse joka määrittää minkä antaa vaikuttaa itseensä ja millä tavalla.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

I see things as they are, no flowery meadow for me.

Tuntui hetken että kaikki palat alkoi viimeinkin loksahdella paikalleen. Mä olen stressannut reilut puoli vuotta, olin lähestulkoon varma että pieni musta tyttöseni on luustoltaan sairas, pelkäsin että menetän rakkaan tyttöni liian varhain. Muikku on mulle koira joka tuntuu niin omalta ensimmäistä kertaa Renan (-click-) jälkeen, meillä klikkaa ja hyvin. Maanantaina tuskallinen odottelu sai päätöksen kun olin järjestänyt ryhmäkuvat Mevetiin, meinas melkein itku tulla kun Muikun kuvat pyörähti näytölle. Muikku on arvioltaan täysin terve, arvio oli A/B, 0/0, VA0, LTV0 ja epävirallisesti SP0!! Vuoden päästä käytän Muikun vielä hakemassa virallisen spondari lausunnon. Silmätkin peilattiin terveiksi.

Tänään kuitenkin tuli sellainen rysähdys, surulliset ajatukset valtasivat mielen, tuli sellainen olo kun olisi ollut väärin iloita Muikusta. Muikku on mulle äärimmäisen tärkeä ja olen mä iloinen silti, vaikka nyt mielessä painaa päälle toinenkin fiilis.
Ei muutenkaan ole kovin mukava olo.
Ajattelin että se olisi varmaan parempi hetki olla vaan omissa oloissaan, treenailla yksinään ja antaa asioiden olla. Käydä vaan omissa treeneissä heti kun vaan pääsee.
Mä tiedän että me pystytään siihen, minä ja mun dream team ♥
Ryhmäkuvissa oli myös kaksi viimeistä kasvattianikin B-pentueesta, MB Bark To The Moon jonka arvio oli A/A, 0/1 ja MB Bedtime Story A/A, 1/0 ja kummallakin likalla oli silmät terveet!

Onhan sitä muutenkin sattunut paljon edellisestä päivityksestä. Dorka täytti jo 2v kesäkuussa! Niin iso poika ♥

Sitten heinäkuun alussa Muikku täytti vuoden! Sekin on jo niin iso vaikka vastahan se Suomeen lensi ♥

Muikun kanssa samana päivänä, Rena, täytti 7 vuotta ♥

Eikä siinnä, meille syntyi pentuja 01.08 yhdistelmästä BH TK1 TK2 AGI1 Jet Black Fiji x BH TK1 TK2 Mustantuiskun Savannah. Pentuja syntyi 7, 2 poikaa ja 5 tyttöä, värijakauma on 1 tervu poika ja yksi groenendael poika, kaksi tervu tyttöä ja 3 groenendael tyttöä. Ruki ja Pennut voi hyvin :)

Ollaan me treenailtukkin, Muikku taitaa alottaa uuden lajinkin, agilityn. Tänään oltiin ekoissa treeneissä ja hyvinhän se sujui :) Katsotaan mitä jatkossa sitten.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

I believe in Karma, what you give is what you get returned

Treenimotivaatio on ollut hiukkasen hukassa, jo jonkin aikaa. Sain kuitenkin eilisistä treeneistä uutta tulta pyttyyn. Käytiin Mintun (-click-) kanssa tekemään jälkeä, Ruki teki metsään ja Muikku pellolle. Ruki ei ole koko viimekesänä tehnyt yhtäkään jälkeä ja toissakesänä treenipäiväkirjan mukaan teki vain kolme metsäjälkeä. Jäljestys ollut aika vähissä siis Rukin osalta, sellasta se meno olikin eilen.. :D Ruki lähti janan ihan täysiä ja nappasi jäljen heti, multa irtos liina kädestä ja vauhti oli aika kova... lievästi sanottuna. Rukilla oli enemmän intoa kun ajatusta ja nappasi itsensä kolmen harhankin matkaan vaikka on ollut aina kovin varma omasta jäljestään. Löysi kuitenkin aina oman jälkensä taas ja nosti 5/6 keppiä, se oli ihan hyvin näin pitkän tauon jälkeen. Ihan tyytyväinen olen siihen :) En saa sitä lausetta pois päästä kun Minttu sanoi liinan irrotessa mun kädestä että "Tosi kiva kun se juoksee" ☺ Rauhoittui se onneksi loppua kohden ;)
Muikun jälki meni ihan ketuiks, silläkin oli enemmän intoa kun ajatusta, sille nyt muutenkin tuli ihan liian lyhyt jälki ja vasta vikoilla askelilla se rupesi paremmin keskittymään.
Noh, eihän siinnä, tästä on hyvä jatkaa.

Tottikset on olleet ihan yhtä laiskassa mutta ollaan mekin näköjään jotain saatu Muikun kanssa aikaseksi :)



Ollaan me käyty uimassakin :)


On tähän pariin viikkoon mahtunut paljon raskaitakin asioita, mm että äiti oli sairaana ja mulla oli 10 koiraa hoidettavana kun veljen koira sekä Rukin tyttö oli myös laskuissa mukana. On väsyttänyt ja aika ollu vähän kartalla, siitä on nyt kuitenkin selvitty ja tästä nyt vaan palautellaan itsemme takasin sinne missä me ollaan ennenkin oltu.. :)

Ollaanhan me käyty puruissakin, lenkkeilty ja touhuttu, vaikka huomattavasti vähemmän kun aikaisemmin.

Loppuun kuvasaastetta :)


















keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Peiliin vilkaisu välillä ei olisi pahitteeksi kenellekkään

Mä olen ihmisenä kovin tulinen hetkessä, tempperamenttia löytyy ihan tilanteessa kuin tilanteessa joka vähänkin kiihdyttää, en kuitenkaan ole pitkävihainen enkä jaksa kauaa muistella niitä pahojakaan asioita jotka ovat monelle ihmiselle anteeksiantamattomia. Nyt nousi kuitenkin pintaan yksi päivä jo puolen vuoden takainen asia jonka olin itse jättänyt jo sinne menneisiin aikoihin. Kyllähän se vähän jäi askarruttamaan mutta en mä aijo sitä miettimään jäädä kun se oli ja meni jo, koirien kanssa sattuu ja tapahtuu ja koiramaailmassa meitä ihmisiä mahtuu niin moneen junaan että ei aina voikkaan ymmärtää kaikkea, miksi kuka on toiminut mitenkin jossain tilanteessa.. Vähän voisi miettiä ennenkuin tekee valintansa mutta niitä on turha jossitella.
Mä en mustamaalaa ihmisiä, ei kuulu tapoihin, jos olen kirjoittanut tai sanonut jotain kiukuspäissäni en silti luovuta julkisesti mitään henk kohtaisia tietoja. Riitatilanteisiin tarvitsee aina vähintään kaksi, yksin ei voi soppaa hämmentää. Kuitenkin jos joku on itseensä ottanut tai loukkaantunut sanomisitani niin minuun saa ottaa yhteyttä niin voidaan selvittää asiat niiden kuuluvien henkilöiden kesken, yhteystiedot löytyvät kotisivuiltani (-CLICK-).
Mutta se siitä ja muihin asioihin.

Meillä onkin jonkun aikaa sitten alkanut IPO reenit talvitauon jälkeen, Dorka on päässyt osallistumaan niihin vähän jotta saadaan Muikkuun vähän erilaista potkua kun saa kilpailla oman "isoveikan" kanssa samasta lelusta, treenit on tuottanut positiivista tulosta ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Jälkeä ei olla vieläkään tälle vuodelle aloitettu, eipä tässä sinäänsä mikään kiirus ole kun ei edes kauaa ole ollut edes mahdollista mennä pelloille. Tottis edistyy, kokoajan edetään.

Dorkan montsu treenitkin alkaa jo ens viikolla, on niitä odoteltukkin, kiva päästä taas treeneihin :) Nyt ollaan lähinnä tehty tottiksia ja keskitytty aika paljon hyppyyn, sekin sujuu kokoaika vähän paremmin, harjoittelu tekee mestarin, vai miten se meni? ☺
Dorkan kanssa ollaan menosssa myös TOKO-kokeeseen, ollaan me siihenkin kaiken muun ohella vähän treenailtu, josko sieltä tulisi sitten toinen ykkönen.

Ruki on tehny lähinnä edelleen niitä kakeja, tänään treenailtiin vähän hyppyäkin, metrisellä, ajatuksena olisi jos kuitenkin vielä päästäisiin jälki koe korkkaamaan neidin kanssa.

Rem on saanut juosta pallon perässä ja tehdä pieniä hauskuusjuttuja, niinkuin tassun anatminen on toisen bravuuri :D

Nyt nokka kohti uusia haasteita, paljon treeneiä ja uusia kokemuksia!